Henkilöstötutkimus

PeoplePower-tutkimus^® rakentuu monipuolisiin benchmark-normeihin

Corporate Spiritin normitietokanta on yksi Euroopan laajimmista engagement- ja organisaatioilmastotutkimusaineistoista. Se muodostaa luotettavan viitekehyksen, johon verrata henkilöstötutkimusten tuloksia eri maista. Maakohtaiset vertailunormit ovat välttämätön edellytys pyrittäessä ymmärtämään ja tulkitsemaan oikein monikulttuuristen henkilöstötutkimusten tuloksia.

Corporate Spirit on tehnyt henkilöstötutkimuksia vuodesta 1986 lähtien kymmenissä eri maissa. Satojentuhansien vastausten kerryttämän kokemuksen kautta olemme nähneet kuinka suuria eroja eri maiden välillä saattaa olla tavassa vastata tietyntyyppisiin kysymyksiin ja toisaalta miten kunkin maan kulttuurit antavat erilaisia merkityssisältöjä ja arvolataumia eri kysymyksille.

Tämän vuoksi on mahdotonta ajatella, että henkilöstötutkimuksista voitaisiin saada mielekkäitä tietoja vertaamalla vain johonkin asiaan myönteisesti suhtautuvien vastaajien prosenttiosuuksia eri maissa. Jos esim. Espanjassa puolet vastaajista suhtautuu myönteisesti johonkin kysymykseen, se saattaa sikäläisessä maakulttuurissa olla hyvä tulos, mutta esim. Tanskassa vastaava tulos saattaa olla hyvinkin huono.

Normien merkitys henkilöstötutkimuksessa
Ilman normivertailua tehtyä henkilöstötutkimusta voidaan pitää tutkimustuloksen arvioinnin kannalta varsin kyseenalaisena. Yleensä henkilöstötutkimuksissa henkilöstö vaikuttaa tyytymättömältä palkkaansa, tiedonkulkuun yleensä ja palautteen saamiseen erityisesti. Tämä johtuu siitä, että näihin kysymyksiin liittyy yleensä negatiivisempaa arvolatausta kuin muihin kysymysalueisiin. Vasta peilattaessa tuloksia mielekkäitä ja luotettavia normeja vastaan voidaan vastata esim. kysymykseen: “Onko se, että 65 % henkilökunnasta on tyytymätöntä tiedonkulkuun hyvä tulos, vai pitäisikö nimenomaan tämän asian parantamiseen keskittää resursseja?”

Globaalit maanormit
Lukuisat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että demografisilla tekijöillä kuten iällä tai sukupuolella ei ole kovin merkittävää selittävää vaikutusta henkilöstötutkimusten tulosten arvioinnin suhteen, ei myöskään yrityksen toimialalla. Sitä vastoin kaikkein merkittävimmät erottelevat tekijät ovat maakulttuuri ja työtehtävien luonne, esim. työntekijät ja toimihenkilöt kokevat organisaatioilmaston ja työympäristökysymykset usein melko erilaisista lähtökohdista. Tästä syystä olemmekin rakentaneet maanormiston lisäksi omat maakohtaiset normistot myös työntekijöille, toimihenkilöille ja asiantuntijoille, jotka perustuvat vastaajien ja organisaatioiden luokitteluun tekemissämme tutkimuksissa. Näille kullekin voimme tarjota omat vuosittain tammikuussa päivittyvät vertailunorminsa seuraavista maista: Englanti, Espanja, Hollanti, Intia, Italia, Itävalta, Kanada, Kiina, Latvia, Norja, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, USA, Viro (Corporate Spirit -normi julkistettiin ensimmäisenä maailmassa) ja Venäjä. Julkaisemme lähiaikoina normit ainakin seuraavista maista: Brasilia, Liettua, Tšekki ja Unkari.

Julkaisemme uusia maanormeja yleensä vasta kuin meillä on tietokannassamme vähintään 3.000 vastaajaa viimeiseltä viideltä vuodelta, joiden on oltava vähintään 6 eri organisaatiosta. Isoista maista (esim. USA, Kiina ja Venäjä) minimimäärä on 5.000 vastaajaa. Niitä maita varten, joista meillä ei vielä ole normia sekä organisaatioille, jotka toimivat useassa maassa olemme kehittäneet:

• Pohjoismaisen normin (perustuu vastauksiin Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta)
• Eurooppalaisen normin (perustuu 10 Euroopan maan keskiarvoon)
• Latinalaisen Amerikan normin (perustuu vastauksiin Meksikosta, Chilestä ja Brasiliasta)
• Globaalin normin (perustuu 10 eri eurooppalaisen, amerikkalaisen ja aasialaisen maan normitasojen keskiarvoon)
• Baltian normin (perustuu vastauksiin Virosta, Latviasta ja Liettuasta)
• Itäisen Keski-Euroopan normin (perustuu vastauksiin Puolasta, Unkarista, Tsekistä ja Slovakiasta)

Normistomme perustuvat paitsi tekemäämme laajaan globaaliin engagement-perustutkimukseen ja tutkimuksistamme viimeisimmän 6 vuoden ajalta kertyneeseen tietokantaan, niin myös yrityksemme perustajan Jukka Pohjolan väitöskirjatyöhön. Maakohtaisten keskiarvojen lisäksi normeihin sisältyy myös Global Top Performance -normi huippusuoritusten tunnistamiseksi.

< 1 2